Taiteen mestari Jan Vermeer

Julkaistu kirjoittanut Tero Grönlund

Eräänä aamuna Malminkartanossa kohtasin yllättävän näyn. Kerrostalon yläpihalla oli HSY:n jätteiden kuljetusauto keräämässä talomme jätteitä. Jäteauton kylkeen oli maalattu kopio Jan Vermeerin taideteoksesta  ”Tyttö ja helmikorvakoru”. Sanoin kuljettajalle, että haluan ottaa kuvan tuosta taideteoksesta.  

Tarkemmin tutkittuani  kopiota Vermeerin maalauksesta havaitsin, että teos ei ole varsinaisesti maalattu perinteisesti pensseliä käyttäen. Teos on tehty kierrätyskartongista. Taiteilija Jirka Väätäinen esittelee Youtube-videossaan miten teos  Tyttö ja kartonkikorvakoru syntyy. 

Voi siis sanoa, että Tyttö ja kartonkikorvakoru on kirjaimellisesti roskataidetta. Ei siis rappiotaidetta. Mestariteoksesta tehdyn kopion avulla otetaan siis kantaa kerskakulttuuriamme vastaan, jonka takia syntyy mm. suuret määrät kartonkijätettä. 

Mielestäni olisi ollut paikallaan laittaa teokseen maininta kenen taiteilijan teoksesta kopio on tehty. Nyt näkyy signeeraus Jirka Vinse 2020. Vaikka Jan Vermeerin mestariteos Tyttö ja helmikorvakorutyttö on varmaan yksi tunnetuimmista muotokuvista Leonardo da Vincin Mona Lisa-teoksen ohella, saattaisi tieto teoksen esikuvasta avartaa joidenkin kadunkulkijoiden taidetuntemusta.  

Jan Vermeer on siis yksi suurista mestareista maalausteiteen saralla. Hän syntyi Delftin kaupungissa Hollannissa 1632 ja kuoli 1675. Häntä pidetään tärkeänä maalaustaiteen uudistajana. Kuolemansa jälkeen hän vaipui unohduksiin, mutta 1800-luvulla hänet löydettiin uudestaan. 

Jan Vermeerin ”Tyttö ja helmikorvakoru”

Näin syntyy puupiirros

Julkaistu kirjoittanut Liisa Viitapohja

Puupiirros (eng. Woodcut) on kohopainomenetelmä, jossa kuva kaiverretaan ensin puulaatalle. Puulaatan kohopintaan levitetään joko mustetta tai värillistä maalia, josta saadaan painamalla paperille vedos.

Strix Nebulosa puupiirros
Galleristi Tero Grönlundin pöllöaiheinen puupiirros Strix Nebulosa.

Puupiirroksen synty ja suosio

Puupiirros, tuo taidegrafiikan vanhin muoto oli tunnettu jo Kiinan Song-dynastian aikana 900-1200-luvuilla. Euroopassa puupiirroksia alettiin tekemään 1300-luvulta lähtien, kun paperia alkoi olla hyvin saatavilla. Puupiirrokset soveltuivat hyvin hartauskuvien ja pelikorttien painamiseen. Myöhemmin 1400-luvulla kuvat olivat jo niin kysyttyjä, että niiden työstöä varten syntyi kokonaisia työpajoja etenkin luostarien yhteyteen. Tästä on saanut alkunsa myös grafiikkaan vahvasti liittyvä työpajatraditio.

Kuuluisimpia suomalaisia puupiirrosten tekijöitä lienee Akseli Gallen-Kallela, jonka tunnetuimpia puupiirroksia ovat Sammon puolustus ja Kalman kukka.

Typo Alba puupiirroksen kaiverruslaatta
Tästä kaiverretusta puulaatasta syntyy Grönlundin Typo Alba niminen vedos.

Miten puupiirros tehdään?

Aluksi puiselle laatalle kaiverretaan kuva. Sitten laatalle levitetään telalla värejä, jonka jälkeen vedostuspaperi asetetaan laatan päälle. Paperia hierretään sen taustapuolelta, jolloin kaivertamattomista, koholle jääneistä puun osista muodostuu paperille värikäs kuva. Menetelmästä syntynyttä kuvaa kutsutaan vedokseksi. Laatan kaiverretut osat jäävät vedoksessa valkoisiksi, kuvailee Galleristi Grönlund.

Hänen puupiirroksensa on kaiverrettu koivuvanerille. Se on hänen mukaansa hyvin kaiverrettavaa. Grönlundin puupiirrosten aiheena ovat olleet tarunhohtoiset ja hieman salaperäiset pöllöt. Hän kuvailee pöllöjä ilmeikkään ja inhimillisen näköisiksi linnuiksi. Pöllöjä Galleristimme on ikuistanut jo pitkään, aluksi muilla tekniikoilla.

Puupiirrosten tekemisessä Grönlund pitää siitä, ettei menetelmä vaadi suuria tiloja tai kovin erikoisia tarvikkeita. Puupiirrosta voi hyvin työstää vaikka keittiönpöydän ääressä ja vedostaa käsin.

Kehystetty Typo Alba puupiirros
Kehystetty vedos Typo Alba Gallerian seinällä.

Grönlundin pöllöaiheiset teokset ja niiden kaiverruslaatat ovat olleet esillä myös Ei Pöllömpää! -näyttelyssä Päivölän Virkistyskodissa.

Lisää pöllöaiheisia puupiirroksia löydät kaupasta.

Lasten taideteosten kehystäminen

Julkaistu kirjoittanut Tero Grönlund
Kalat taideteos

Monessa kodissa varsinkin lapsiperheissä saattaa olla lipastojen kätköissä taideteoksia, joiden ansaitsisi olla esillä. Usein nämä lasten tekemät maalaukset ja piirustukset ovat värikylläisiä ja rohkealla tyylillä toteuttuja. Hyvin kehystettyinä ne voisivat tuoda persoonallisen lisän kotien sisustamiseen. Kehystäjälle ne ovat mielenkiintoisimpia kehystettäviä, koska niihin voi usein käyttää rohkeammin värikkäitä paspoja ja kehyksiä. Toisaalta on tärkeää myös, että kehystämällä lapsen taideteoksen osoittaa arvostusta nuoren taiteilijan teokselle. Jos työ vain laitetaan seinään kiinni teipillä tai sinitarralla, se ajanoloon kärsii vaurioita. Ja tietenkin oikeaoppisella kehystyksellä saadaan esille teoksen esim. upeat värit tai jokin erityinen seikka kuvassa. Joskus piirros onkin oman lapsuuden kodin kätköistä löytynyt koulu-aikainen piirrustus, jonka tekijä ei edes muista tehneensä työtä. Voiko parempaa muistoa toivoa.

Kärsivällisyys auttaa

Julkaistu kirjoittanut Tero Grönlund

Luin vanhasta Taiteen Mestarit taidelehdestä Michelangelon tarinan. Lehti on täynnä upeita värikuvia Michelangelon taideteoksista. Vatikaanissa sijaitsevan Sikstiiniläiskappelin freskoja Michelangelo maalasi neljä vuotta. Neljä vuotta. Tarina ei kerro mitä muuta hän teki sinä aikana. Vai tekikö mitään.

Michelangelon Viimeinen tuomio
Michelangelon fresko Viimeinen tuomio Sikstuksen kappelissa

Ajatellessani moista sinnikkyyttä, muistelen omia työsarkojani, joita ei tietenkään voi verrata renesanssineron työhön. Usein olen tuskastunut, kun tehtävä on vienyt mielestäni liikaa aikaa. Kukaan muu ei ole kiirehtinyt valmistumista, vain minä itse olen olllut kärsimätön. Ehkä monet asiat ovat jääneet kesken, kun olen asettanut itselleni tiukan aikataulun. Tärkeämpää kuin nopea valmistuminen olisi tietenkin ollut hyvä lopputulos.

Nyt korona-aikana olen ollut huomaavinani, että kansalaiset osoittavat hermostumisen merkkejä, kun pandemia ei ole hellittänyt vajaassa vuodessa.

Tuli myös mieleen tarina Michelangelon aikalaisesta Leonardo da Vincistä. Kerrotaan, että Leonardon töiden tilaajat usein hermostuivat, kun työt eivät valmistuneet ajallaan tai joskus ei ollenkaan. Taidemaalari ja taidehistorioitsija Vasarin kerrotaan todenneen kärsimättömille seuraavaa. Nerot saavat silloin eniten aikaan kun tekevät vähiten.

No tämä ensimmäinen blogini ei nyt käsitellyt taidekehystämistä. Mutta kyllä käsityö vaatii kärsivällisyyttä, sillä hyvin tehty laadukas työ on tärkein.