Kärsivällisyys auttaa

Michelangelon Viimeinen tuomio

Luin vanhasta Taiteen Mestarit taidelehdestä Michelangelon tarinan. Lehti on täynnä upeita värikuvia Michelangelon taideteoksista. Vatikaanissa sijaitsevan Sikstiiniläiskappelin freskoja Michelangelo maalasi neljä vuotta. Neljä vuotta. Tarina ei kerro mitä muuta hän teki sinä aikana. Vai tekikö mitään.

Michelangelon Viimeinen tuomio
Michelangelon fresko Viimeinen tuomio Sikstuksen kappelissa

Ajatellessani moista sinnikkyyttä, muistelen omia työsarkojani, joita ei tietenkään voi verrata renesanssineron työhön. Usein olen tuskastunut, kun tehtävä on vienyt mielestäni liikaa aikaa. Kukaan muu ei ole kiirehtinyt valmistumista, vain minä itse olen olllut kärsimätön. Ehkä monet asiat ovat jääneet kesken, kun olen asettanut itselleni tiukan aikataulun. Tärkeämpää kuin nopea valmistuminen olisi tietenkin ollut hyvä lopputulos.

Nyt korona-aikana olen ollut huomaavinani, että kansalaiset osoittavat hermostumisen merkkejä, kun pandemia ei ole hellittänyt vajaassa vuodessa.

Tuli myös mieleen tarina Michelangelon aikalaisesta Leonardo da Vincistä. Kerrotaan, että Leonardon töiden tilaajat usein hermostuivat, kun työt eivät valmistuneet ajallaan tai joskus ei ollenkaan. Taidemaalari ja taidehistorioitsija Vasarin kerrotaan todenneen kärsimättömille seuraavaa. Nerot saavat silloin eniten aikaan kun tekevät vähiten.

No tämä ensimmäinen blogini ei nyt käsitellyt taidekehystämistä. Mutta kyllä käsityö vaatii kärsivällisyyttä, sillä hyvin tehty laadukas työ on tärkein.